Johan on aika vierähtänyt viime postauksesta! Tässä ajassa on ehtinyt tapahtua niin paljon, kuten muutto, autokoulun aloitus ja kamalasti töitä.

Jonkin verran olen kutonutkin. Nyt on pientä vajaa valmis pienet vauvan tumput ja samaa sarjaa olisi tuloillaan vielä sukatkin. Tumput vain jää hetkeksi vielä kesken, koska saajan sukupuoli ei ole iiiiihan selvillä. Koristukset teen siis jälkeen päin.

NYT minulta löytyy mielekkäät askartelutilat ja vähän enemmän myös laatikoita erilaisille askartelujutuille! Vanhassa kodissa oli jotenkin ahdas makuuhuone ja se oli muutenkin luotaantyöntävä, jos joku ymmärtää mitä ajan takaa. Jotkut huoneet ei siis vain houkuta, vaikka niissä ei sinänsä mitään vikaa olisikaan. Nyt sain makkarin siihen uskoon, että kirjoituspöytä on valoisa ja hyvällä paikalla. Nyt kun vielä löytäisi AIKAA touhuta niitä omia juttujaan.

Ai niin ja ehdinkö kertoa jo? Meille muutti koira.:)

Väsäsin tänään pari korttia. Toinen on pääsiäisyllätykseen ja toinen isälleni syntymäpäiväkortiksi.

Skannerikin löytyy, mutta en nyt jaksanut asentaa sitä.:D Tässä nyt kuitenkin isäni syntymäpäiväkortti. Leikkasin kuvan oikeasta postikortista. Isäni pitää näistä hahmoista.

Kortti takaa. Tuo läpyskä peittää nimet. Kortteja väsään vaikka kuinka, mutta suoraan sanon että kirjoittaminen ja tekstaus ei koskaan ole ollut ominta alaa. Senpä takia nuo tekstit näyttää aina Viivi viis vee söherryksiltä.:D

Tämä on sitten pääsiäiskortti. Tässä on käytetty valmista korttipohjaa sinooperista, puisia pääsiäismunia tiimarista, askartelupaperia, leimoja ja kukkaset oikeassa kulmassa on vanhasta kirpparilta pelastetusta mansetista.

Tällaisia on nyt työn alla. Tuotekehittely on vielä kesken.

Tykkään tuosta helmineuloksesta tässä yhteydessä, mutta vielä on pusseissa vähän jäly tunnelma. Mutta EN suostu katsomaan ohjetta EN. Näistä täytyy tulla minun ihan oma juttuni.:D

Siskontytölle tilattu pinkki-keltainen kukkaro helminapilla.

Älkää huomioiko tuota räpylää alakulmassajookosta.:D

Tässä kukkaron takaosaa.

Aurinkoinen päivä ja taivaalta satoi isoja puita.

Onneksti tämän pesän asukas taitaa olla vielä etelänmatkalla.

Ensimmäinen sukka valmistui puolessatoistapäivässä ja toisen tekemiseen meni näköjään toista viikkoa, mutta inspiraation iskiessä sain senkin valmiiksi suhteellisen nopeasti. Ja ylpeä olen! Ihanaa, minun ihka ensimmäiset sukkani.

Nyt aherran pienen rahakukkaron parissa, mutta sormet syyhyää jo pienten vauvantöppösten ja lapasten tekoon. Ja tietenkin omankin poikarakkaan jalkaan täytyy saada lämmikettä vaikka kesä onkin jo tuloillaan.:D

Voin nyt sanoa suoraan sydämestäni, että kutimet  veivät mennessään, ei voi mitään. Enpä olisi koskaan peruskoulusta päästessäni tätä edes kuvitellut.;)

Eilen tuli kaadettua mottikaupalla puita. Joissakin vanhoissa raakuissa oli myös tällaisia ihania kaunistuksia.

Asukkia ei enää näkynyt, joten viimekesäinen pesämys taitaa olla kyseessä.

Nyt makaamme kotona ja odottelemme lääkäriaikaa jotta saamme tietää onko pojalla korvatulehdus, vai olenko ainoastaan vainoharhainen.;) Sellainen olo ainakin tulee kun terppariin näinä päivinä soittaa.

Tulihan ne suojakelit vihdoinkin.

Minulla on ollut kameran piuhat nyt naftaliinissa, joten en ole saanut lisättyä kuvia ja sitä myöten myös blogin päivitys on ollut jäissä. Aloitin nyt kuitenkin lopultakin uuden harrastuksen ja siitä laittelen kuvia kun luomisprosessi on päätöksessä. Aloitin nimittäin kutomaan.:D Ensimmäinen kutomukseni on kaulahuivi, jotta puikot tulee tutuiksi, mutta mielessä on jo paljon erilaisia ideoita.:)

Tänään lankakaupoille. Hyvää maaliskuuta kaikille!